Mä olin jo jonkin aikaa tuntenut että mun hampaaseen sattuu. Siispä äiti varasi ajan hammaslääkäriin. Mua ei jännittänyt yhtään, mutta sitten kun mun piti mennä siihen penkkiin, mä en halunnutkaan mennä. Eikä siihen hampaaseen sattunutkaan yhtään.

Lopulta mä suostuin menemään penkkiin - mahalleni. Sitten ne sai mut ylipuhuttua selälleni, mutta en tietenkään suostunut avaamaan suuta, tai ainakin pidin nyrkkiä suun edessä. Kun äiti ja iskä sitten uhkaili vaikka millä ja joulupukkiakin pitäisi vähän miellyttää, lopulta annoin periksi. Hammaslääkäritäti suhutti sellaisella suihkulla mun suuhun vettä ja toinen hammaslääkäri imi sitä pienen pienellä imurilla pois. Sitten ne sanoi että siellä on reikä.

Mua ei kuitenkaan porattu vaan ne laittoivat reikään jonkunlaisen täytteen, sitten piti vaan olla syömättä jonkin aikaa. Ja mä lupasin alkaa pesemään tosi huolellisesti hampaat aamuin illoin, olla syömättä karkkia ja juomatta mehua joka päivä, ja lisäksi ruuan jälkeen pitää pureskella xylitolipurkkaa. En halua enää ikinä yhtään reikää.